4K ja HDR selitettynä ilman markkinointia

4K tarkoittaa noin 3840 × 2160 pikseliä — neljä kertaa niin monta kuin 1080p. Muuta se ei tarkoita. Lisäpikseleistä on hyötyä, kun näyttö on suuri ja istut lähellä, ja hyöty pienenee sitä mukaa kuin kumpikaan ei pidä paikkaansa.

Kahden ja puolen metrin päästä 55-tuumaisesta televisiosta moni ihminen ei juuri erota 4K:ta hyvästä 1080p-lähteestä. Se ei ole 4K:n kritiikkiä vaan kuvaus ihmissilmästä.

High dynamic range kertoo, kuinka kirkas kuvan kirkkain kohta voi olla samalla kun tummin pysyy tummana, ja kuinka monta väriä niiden väliin mahtuu. Tämän eron näkee huoneen toiselta puolelta.

HDR-auringonlasku säilyttää yksityiskohdat sekä taivaalla että varjoissa yhtä aikaa. Tavallisessa dynamiikassa toisesta on pakko tinkiä. Ero on silmälle paljon suurempi kuin pikselimäärän kaksinkertaistaminen.

HDR10

Avoin perusstandardi. Yhdet kirkkausohjeet koko elokuvalle.

HDR10+

Lisää kohtauskohtaiset ohjeet, jotta tumma ja kirkas kohtaus toistuvat kumpikin oikein.

Dolby Vision

Lisensoitu vaihtoehto HDR10+:lle, joka tekee pitkälti saman työn.

HLG

Lähetysformaatti, joka on suunniteltu niin, että yksi signaali toimii sekä HDR- että tavallisissa televisioissa.

1. 1Käytä television HDMI-liitäntää, joka on tarkoitettu täyden kaistan 4K:lle. Monissa televisioissa sellaisia on vain yksi tai kaksi.
2. 2Ota kyseisen liitännän laajennettu tila tai "deep colour" käyttöön. Se on useimmissa televisioissa oletuksena pois päältä ja yleisin yksittäinen syy siihen, että HDR näyttää väärältä.
3. 3Käytä nopeaa HDMI-kaapelia. Vanhemmat kaapelit välittävät 4K:n, mutta pudottavat HDR-metatiedot huomaamatta.
4. 4Jätä boksi Automaattinen-asetukselle ja anna sen neuvotella. Tilan pakottaminen on vianmääritystä, ei käyttöönottoa.

Kun teet kaikki neljä, kuva on niin hyvä kuin televisiosi pystyy tuottamaan — ja HDR:ssä se riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka kirkkaaksi paneeli yltää.